Ihmettelin pitkän, pitkän ajan missä on kävijälaskurini. Nyt sitten paljastui sekin, miten alkeelliset bloginylläpitotaitoni ovatkaan... Pohjan vaihtamisen yhteydessä oli laskuri jäänyt pois, ja meni toinen pitkä, pitkä aika ennen kuin sain sen tuohon kasattua takaisin. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Käsitöiden saralla on menossa luova tauko. Sitä vastoin olen viikon sairaslomani aikana lukenut kirjoja:

 1) Marjaneh Bakhtiari: Mistään kotosin. Kertoo Iranissa syntyneen, Ruotsissa kasvaneen tytön ja perheen elämästä Ruotsissa. Kommelluksista, väärinymmärryksistä ja hauskoistakin tilanteista.

2) Paulo Coelho: Zahir. Kirja pakkomieleestä, rakkaudesta ja itsensä ymmärtämisestä.

3) Elina Hirvonen: Että hä muistaisi saman. Lapsuuden muistelmista, perheen yhteisistä muistosta, elämän vastoinkäymisistä.

4) Paulo Coelho: Paholainen ja neiti Prym. Vielä kesken.

Edellä olevista voin itse asiassa suositella vain ensimmäistä, Bakhtiarin esikoisromaania. Coelhon Zahir ei mielestäin yllä hänen joidenkin muiden teostensa tasolle (kuten Yksitoista minuuttia, Veronika päättää kuolla tai Alkemisti), kun taas Hirvosen esikoisromaani vain harvassa kohdassa tempaisi mukaansa. Tavoilleni uskollisena luin kuitenkin kaikki kirjat lähes yhdellä istumalla enkä jättänyt kesken vaikka mieli jossain kohdin tekikin. Useimmasta kirjasta kuitekin näkee/tuntee ensimmäisen 10 - 20 sivun jälkeen mihin siitä on ja mihin ei, en vain ole sitä vieläkään uskonut. Läpi vaikka harmaan kiven!